Mobiilikirkko

Bongaa kirkko

Kirkkorakennuksen osat

Lännestä itään
Ilmansuunnat antavat peruslinjat kirkolle. Sisäänkäynti kirkkoon on länsipäädyssä, jossa myös on usein kirkon torni. Kellotapuli on monesti sijoitettu sisäänkäynnin edustalle, ja käynti kirkkoon on tapahtunut myös tapulin läpi kulkien.

Kirkot on rakennettu perinteisesti niin, että alttari on itään ja pääovi länteen. Miksi näin? Itä on Jumalan suunta, johon viittaa Eeden. Itä symboloi Jumalaa, iankaikkisuutta, autuutta ja elämää. Kirkkorakennus on iankaikkisuuden eteishalli. Itäseinä kirkkosalissa on iankaikkisuuden rajan vertauskuva. Kirkossa ollaan kasvot kohti alttaria, siis kohti iankaikkisuutta.

Kirkkosali, sakaristo, krypta ja asehuone

Seurakunta kokoontuu messuun ja muihin toimituksiin kirkkorakennuksen suurimpaan tilaan eli runkohuoneeseen. Keskiajalla kirkon kuori erotettiin kirkkosalista aidalla. Kivikirkon sali voitiin muurata yksi-, kaksi- tai kolmilaivaiseksi. Laivalla tarkoitetaan pitkittäistä, itä-länsisuuntaista tilaa, joka muodostuu seinien tai niiden suuntaisten pilaririvien väliin.

Sakaristo (sacer – pyhitetty, pyhä) rakennettiin runkohuoneen pohjoispuolelle, kuorin kohdalle. Siellä pappi pukeutuu liturgiseen asuunsa ja siellä myös säilytetään alttariastiastoa kuten ehtoollisvälineitä.

Krypta on kirkon kellari eli kirkon lattian alle rakennettu kammion tai holvin tapainen tila. Kryptaa on voitu käyttää arvoesineiden tai pyhäinjäännösten säilytyspaikkana tai hautana. Nykyään krypta voi olla esimerkiksi näyttelyiden ja erilaisten tilaisuuksien järjestämispaikka

Asehuone, vanhojen kirkkojen eteistila, rakennettiin runkohuoneen eteläseinässä keskiajalla olleen pääsisäänkäynnin eteen, usein lähemmäs länsipäätyä. Asehuone oli alun perinkin eteis- ja valmistautumistila siirryttäessä kirkkopihalta kirkkosaliin. Nimestään huolimatta se ei ollut aseiden säilytystila.

Rististä kirkon tuntee

Kirkon osia - mitä kirkosta löytyy

Kuvataide kirkossa

Kirkkosalin esineitä

Kirkkosali — täynnä symboliikkaa

Kirkkobongarin etiketti