Mobiilikirkko

Päivärukous (Ad sextam)

1. Johdanto

E Herra, avaa minun huuleni,

S niin suuni julistaa sinun kunniaasi.

E Jumala, ole armollinen, pelasta minut.

S Riennä avukseni, Herra.

E Kunnia Isälle ja Pojalle ja Pyhälle Hengelle,

S niin kuin oli alussa, nyt on ja aina,


iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen. Halleluja.

(2. Virsi)

3. Psalmi

  
Ps 49

Kuulkaa tämä, kaikki kansat, kuunnelkaa, maan asukkaat,
niin alhaiset kuin ylhäiset, rikas ja köyhä yhtä lailla!
Suuni puhuu tiedon sanoja, sydämeni pohtii viisautta.
Minä tahdon tutkistella mietelauseita, ratkoa arvoituksia lyyraa soittaen.

Miksi pelkäisin pahana päivänä, kun petturien kavaluus saartaa minut?
He luottavat rikkauteensa, kerskailevat suurella omaisuudellaan.
Mutta henkeään ihminen ei voi lunastaa, ei hän voi käydä kauppaa Jumalan kanssa.
Elämän lunnaat ovat liian kalliit, ne jäävät iäksi maksamatta.

Ei ihminen elä ikuisesti, ei hän vältä hautaa.
Viisaatkin kuolevat, se on nähty, yhtä lailla kuin tyhmät ja typerät. Heidän omaisuutensa jää muille.
Hauta on ikuisesti heidän kotinsa, heidän asuntonsa ajasta aikaan, vaikka he eläessään omistivat maat ja mannut.
Rikkainkaan ihminen ei ole ikuinen, eläinten tavoin hän lakkaa olemasta.

Tämä on heidän tiensä, mielettömien tie, ja yhä uudet ihmiset mieltyvät heidän puheisiinsa. (sela)
Kuin lammaslauma he vaipuvat tuonelaan, kuolema paimentaa heitä siellä.
Jo seuraavana päivänä oikeamieliset kulkevat heidän ylitseen.
Tuonela on heidän asuinsijansa, se kuihduttaa heidät.*
Mutta Jumala lunastaa minut, hän tempaa minut tuonelan otteesta.

Älä kadehdi, kun joku rikastuu, kun hän kartuttaa talonsa omaisuutta.
Kuollessaan hän ei ota mukaansa mitään, hänen omaisuutensa ei seuraa häntä hautaan.
Vaikka hän eläessään ihastelee osaansa ja toiset kiittävät hänen menestystään,
hänen täytyy mennä isiensä luo, paikkaan, jossa ei valoa nähdä.
Rikkainkaan ihminen ei ole ikuinen, eläinten tavoin hän lakkaa olemasta.

Kunnia Isälle ja Pojalle
ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina,
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

4. Raamatunluku

Avaa kirkkovuoden tekstit

* * *

 Joh. 21:1–14

Evankeliumista Johanneksen mukaan, luvusta 21

Jeesus ilmestyi taas opetuslapsilleen, nyt Tiberiaanjärvellä. Se tapahtui näin:
    Siellä olivat yhdessä Simon Pietari, Tuomas eli Didymos, Natanael Galilean Kaanasta, Sebedeuksen pojat ja kaksi muuta Jeesuksen opetuslasta. Simon Pietari sanoi: ”Minä lähden kalaan.” ”Me tulemme mukaan”, sanoivat toiset. He nousivat veneeseen ja lähtivät järvelle, mutta eivät saaneet sinä yönä mitään.
    Aamun koittaessa Jeesus seisoi rannalla, mutta opetuslapset eivät tunteneet häntä. Jeesus huusi heille: ”Kuulkaa, miehet! Onko teillä mitään syötävää?” ”Ei ole”, he vastasivat. Jeesus sanoi: ”Heittäkää verkko veneen oikealle puolelle, niin saatte.” He heittivät verkon, ja kalaa tuli niin paljon, etteivät he jaksaneet vetää verkkoa ylös. Silloin se opetuslapsi, joka oli Jeesukselle rakkain, sanoi Pietarille: ”Se on Herra!” Kun Simon Pietari kuuli, että se oli Herra, hän kietaisi ylleen viittansa, jonka oli riisunut, ja hyppäsi veteen. Muut opetuslapset tulivat veneellä ja vetivät kalojen täyttämää verkkoa perässään, sillä rantaan ei ollut paljonkaan matkaa, vain parisataa kyynärää.
    Rannalle noustessaan opetuslapset näkivät, että siellä oli hiilloksella paistumassa kalaa sekä leipää. Jeesus sanoi heille: ”Tuokaa tänne niitä kaloja, joita äsken saitte.” Simon Pietari meni veneeseen ja veti verkon maihin. Se oli täynnä isoja kaloja, mutta vaikka kaloja oli paljon - kaikkiaan sataviisikymmentäkolme - verkko ei revennyt.
    Jeesus sanoi: ”Tulkaa syömään.” Kukaan opetuslapsista ei rohjennut kysyä: ”Kuka sinä olet?”, sillä he tiesivät, että se oli Herra. Jeesus tuli, otti leivän ja antoi heille, samoin hän antoi kalaa. Tämä oli jo kolmas kerta, kun Jeesus kuolleista noustuaan ilmestyi opetuslapsilleen.

(5. Lyhyt vastauslaulu eli responsorio)

E Minä saan vaeltaa Jumalan edessä. Siellä on elämä ja valo.

S Minä saan vaeltaa Jumalan edessä. Siellä on elämä ja valo.

E Sinä pelastit minut kuolemasta,

et antanut jalkani astua harhaan.

S Minä saan vaeltaa Jumalan edessä. Siellä on elämä ja valo.

E Kunnia Isälle ja Pojalle ja Pyhälle Hengelle.

S Minä saan vaeltaa Jumalan edessä. Siellä on elämä ja valo.

6. Rukousjakso

E Jumala, Herra Sebaot, lohduta meitä.

S Kirkasta kasvosi, niin me saamme avun.

E Tule, Kristus, ja auta meitä.

S Lunasta meidät armosi tähden.

E Herra, kuule rukoukseni.

S Kallista korvasi huutoni puoleen.

E Rukoilkaamme.

Päivän rukous

Herra, meidän Jumalamme.
Sinä herätit Poikasi kuolleista
ja annoit monen todistajan julistaa
hänen ylösnousemistaan.
Auta meitä ottamaan uskossa vastaan
heidän todistuksensa.
Avaa silmämme näkemään,
kuinka Vapahtaja vieläkin tulee luoksemme
sanassa ja sakramenteissa
ja julistaa rauhansa.
Karkota epäilyksemme ja vahvista uskomme,
niin että tunnustamme hänet Herraksemme
ja Jumalaksemme.
Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen,
meidän Herramme tähden.

Aamen

tai

Aamen

Rauhan rukouksia

Isä meidän

Isä meidän, joka olet taivaissa.
Pyhitetty olkoon sinun nimesi.
Tulkoon sinun valtakuntasi.
Tapahtukoon sinun tahtosi,
myös maan päällä niin kuin taivaassa.
Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme.
Ja anna meille meidän syntimme anteeksi,
niin kuin mekin anteeksi annamme niille,
jotka ovat meitä vastaan rikkoneet.
Äläkä saata meitä kiusaukseen,
vaan päästä meidät pahasta.
Sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti.
Aamen.

7. Siunaus

Herra siunatkoon (+) meitä.


Hän varjelkoon meidät kaikesta pahasta.

ja johtakoon meidät ikuiseen elämään.


Aamen

(8. Päätösmusiikki)