Hengellistä jargonia satunnaisotannalla. Leikkimielinen saarnageneraattori arpoo sanoja muodostaen näistä osuvan ja ajankohtaisen saarnan.
Eksegeettinen analyysi...homileettinen analyysi...analysoidaan kohderyhmää...kontemploidaan...
"Siitä mistä ei voi puhua, ei myöskään voi vaieta"
Hyvä seurakuntaväki. Tämän sunnuntain evankeliumiteksti saa minut ajattelemaan, että Jumalan tahto kylvää kannustamaan diakonista vastuuta. Siksi on totta myös sekin, että saamamme esimerkki virvoittaa uskomaan todeksi täyteyttä, sillä näin Jeesuskin tekisi. Ja on myös niin, että pyhityksemme edesauttaa varustamaan taivaallisia aarteita, mihin tämä meitä kutsuukin.. Välttämättömästi siis Raamatun totuus käskee nostamaan toivottomuutta, mutta tämä ajatus ei ole ainoa mahdollinen vaihtoehto. Johdattakoon Jumala meitä näkemään, että oma ristimme kehoittaa nostamaan hengellistä kotia. Totisesti!.
Voimmeko siis myös ajatella, että pyhityksemme vetää neuvomaan täyteyttä. Mutta nytpä saamamme esimerkki velvoittaa kilpailemaan ja mitä Herra haluaa meille ilmoittaa. Mutta on myös näin, että terve oppi saattaa valvomaan sielua, mihin tämä meitä kutsuukin.. Siksi myös uskomme nostaa rukoilemaan totista kristillisyyttä ja kaikkea muuta sellaista. Erityisesti lähimmäistemme hätä paljastaa rakastamaan seurakuntaa. Mihin tämä meitä kutsuu?. Hiljattain oivalsin myös, että usko, toivo ja rakkaus saattaa kilpailemaan sielumme ravintoa ja tekemään tässä parhaamme.
Oletteko koskaan ajatelleet, että opetuslapseus innoittaa ammentamaan palveluvirkaamme. Sanassakin sanotaan toisaalta että synnintuntomme innoittaa useita kannustamaan seurakuntaa, minkä olemme isiltämmekin oppineet. Uuden testamentin kreikankielinen alkuteksti toteaa, että Herramme Jeesus Kristus vetää rohkeuttamaan toivottomuutta. Aamen!. Mieluisasti totean myös Uuden testamentin vertauskuva vie meitä useita rohkeuttamaan lähimmäisiämme ja tämän me totisesti saamme jäädä uskomaan. Mitä tästä voimme päätellä? Ainakin sen, että rakkauden kaksoiskäsky tuo kaikkia tekemään tulevia sukupolvia, minkä olemme isiltämmekin oppineet. Siksi saamamme kasvatus kantaa useita palvelemaan hengellistä kotia ja tavoittamaan monia.
Oletteko koskaan ajatelleet, että kuuliaisuus tuo kantamaan taakkoinamme lähimmäistä. Näyttää myös siltä, että vanha aatamimme saa meidät täyteyttämään hengellistä kotia mutta myös antamaan omastamme. Varmasti usko, toivo ja rakkaus paljastaa meitä kaikkia uskomaan todeksi sielumme ravintoa. Tästäkin syystä lapsenusko vapauttaa tuotteistamaan sielullisuutta, aamen. Mikä siis neuvoksi? Minusta ainoa oikea vaihtehto on, että saamamme kasvatus lunastaa useita näkemään hengellisillä silmillämme fenomemologiaa mutta myös antamaan omastamme. Aika tavalla on myös niinkin, että uskonvanhurskautemme paljastaa uskonyhteisöjä valistamaan hengellistä kotiamme, jos näin voi sanoa.
Näin olemme lopuksi tulleet päätelmään, että hengellinen kutsumuksemme kumpuaa jouduttamaan diakonista vastuuta. Sen tähden saamamme kasvatus kantaa anomaan omaatuntoamme, jos näin voi sanoa. Aika tavalla on myös niinkin, että omatuntomme kannustaa rakentamaan seurakuntaamme, minkä toivottavasti muistat vielä täältä lähdettyäsikin.
Kirjoita teksti uudestaan
Mobiilikirkkoon
Translate: