Mobiilikirkko

← Takaisin listaan

1. sunnuntai joulusta

Tätä pyhäpäivää sanotaan sekä pyhän perheen että Simeonin ja Hannan sunnuntaiksi. He olivat temppelissä odottaneet Jumalan lupausten täyttymistä. Vaikka Jeesus-lapsi ei erottunut muista lapsista, he näkivät hänessä aikakauden käänteen.

Jeesus eli samojen elinehtojen alaisena kuin me lunastaakseen meidät ja antaakseen meille oikeuden elää Jumalan lapsina.

Psalmi

Antifoni:

Suuret ovat Herran teot!
Joka niitä rakastaa, tutkii niitä.

Ps. 111:2

Psalmi:

Minä en luovu toivostani
enkä lakkaa sinua ylistämästä.
  Minä julistan uskollista hyvyyttäsi
  ja alati sinun apusi runsautta,
  jonka mittaa ja määrää en tiedä.
Herra, minun Jumalani,
minä kerron sinun voimateoistasi
ja julistan vanhurskauttasi, sinun, ainoan.
  Jumala, sinä olit opastajani jo kun olin nuori,
  ja tähän päivään asti olen saanut kertoa ihmeistäsi.
Kun nyt olen vanha ja harmaapäinen,
älä hylkää minua, Jumala.
  Minä julistan tuleville polville kätesi mahtia
  ja tekojesi suuruutta.
Sillä korkeuksiin ulottuu vanhurskautesi ja suuret ovat tekosi.
Jumala, kuka on sinun vertaisesi?

Ps. 71:14–19

  Kunnia Isälle ja Pojalle
  ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina,
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.

Antifoni toistetaan

Hallelujasäe

Herran armotöitä minä julistan,
Herran ylistettäviä tekoja.

Jes. 63:7

Ensimmäinen lukukappale

Jesajan kirjasta, luvusta 25

Herra, sinä olet minun Jumalani!
Sinun korkeuttasi laulan, sinun nimeäsi ylistän,
sillä sinä toteutit ihmeellisen suunnitelman,
kaukaa harkitun, varman ja luotettavan.
Sinä olit turvapaikka heikolle,
pakopaikka kurjalle vaikeuksien aikana,
suoja rankkasateessa, varjo helteen tullen.
Sillä väkivaltaisten mieli on kuin talvinen rankkasade,
kuin helle autiomaassa.
Vihollisten kerskailun sinä vaiennat.
Niin kuin helle pilven varjostaessa,
niin vaimenee väkivaltaisten voittolaulu.

TAI

Jesajan kirjasta, luvusta 49

Riemuitkaa, taivaat! Iloitse, maa!
Ratketkaa riemuun, te vuoret!
Herra lohduttaa kansaansa,
hän hoivaa köyhiä lapsiaan.
    Siion sanoo:
”Herra on minut hylännyt,
Jumalani on minut unohtanut!”
- Unohtaako äiti rintalapsensa,
unohtaisiko hoivata kohtunsa hedelmää?
Vaikka hän unohtaisikin,
minä en sinua unohda.
Käsieni ihoon minä olen sinut piirtänyt,
ja niin sinun muurisi ovat aina silmieni edessä.

Toinen lukukappale

Kirjeestä galatalaisille, luvusta 4

Niin kauan kuin olimme alaikäisiä, olimme maailman alkuvoimien orjia. Mutta kun aika oli täyttynyt, Jumala lähetti tänne Poikansa. Naisesta hän syntyi ja tuli lain alaiseksi lunastaakseen lain alaisina elävät vapaiksi, että me pääsisimme lapsen asemaan. Ja koska tekin olette Jumalan lapsia, hän on lähettänyt meidän kaikkien sydämiin Poikansa Hengen, joka huutaa: »Abba! Isä!» Sinä et siis enää ole orja vaan lapsi. Ja jos kerran olet lapsi, olet myös perillinen, Jumalan tahdosta.

TAI

Kirjeestä kolossalaisille, luvusta 2

Kun kerran olette ottaneet omaksenne Herran Kristuksen Jeesuksen, eläkää hänen yhteydessään. Juurtukaa häneen, rakentakaa elämänne hänen varaansa ja vahvistukaa uskossa sen mukaan kuin teille on opetettu. Kaikukoon kiitoksenne runsaana. Pitäkää varanne, ettei kukaan houkuttele teitä harhaan tyhjillä ja pettävillä viisauden opeilla, jotka nojautuvat ihmisten perinnäisiin käsityksiin ja maailman alkuvoimiin eivätkä Kristukseen. Hänessä on jumaluus ruumiillistunut koko täyteydessään, ja hänen yhteydessään myös te olette tulleet tästä täyteydestä osallisiksi. Hän on kaikkien valtojen ja voimien pää.

Evankeliumi

Evankeliumista Luukkaan mukaan, luvusta 2

Jeesuksen isä ja äiti olivat ihmeissään siitä, mitä hänestä sanottiin. Simeon siunasi heitä ja sanoi Marialle, lapsen äidille: ”Tämä lapsi on pantu koetukseksi: monet israelilaiset kompastuvat ja monet nousevat. Hänet on pantu merkiksi, jota ei tunnusteta, ja sinun omankin sydämesi läpi on miekka käyvä. Näin tulevat julki monien sisimmät ajatukset.”
    Siellä oli myös naisprofeetta Hanna, Asserin heimoon kuuluvan Penuelin tytär. Hän oli jo hyvin vanha. Mentyään neitsyenä naimisiin hän oli elänyt miehensä kanssa seitsemän vuotta, mutta nyt hän oli ollut leskenä jo kahdeksankymmenenneljän vuoden ajan. Hän ei poistunut temppelistä minnekään, vaan palveli Jumalaa yötä päivää paastoten ja rukoillen. Juuri sillä hetkellä hän tuli paikalle, ja hän ylisti Jumalaa ja puhui lapsesta kaikille, jotka odottivat Jerusalemin lunastusta.
    Kun he olivat tehneet kaiken, mitä Herran laki vaati, he palasivat Galileaan kotikaupunkiinsa Nasaretiin. Lapsi kasvoi, vahvistui ja täyttyi viisaudella, ja Jumalan armo seurasi häntä.

Päivän rukous

Suuri Jumalamme.
Me elämme väärien tottumusten ja ajatusten vankeina.
Murra sinä ne kahleet, jotka sitovat meidät
pettävään ihmisviisauteen.
Kiitos siitä, että sinä rikot ahtaan maailmamme rajat,
kasvatat meitä ajattelemaan tahtosi mukaisella tavalla
ja ohjaat siihen vapauteen, jonka Kristus antaa.
Kuule meitä Jeesuksen Kristuksen,
meidän Herramme tähden,
joka sinun ja Pyhän Hengen kanssa
elää ja hallitsee aina ja ikuisesti.