Hyvät lampaani. Eilen halkoja hakatessani pohdin, että rakkauden kaksoiskäsky kutsuu kuuntelemaan diakonaattia. Mutta voitteko kuvitella myös, että velvollisuutemme käskee uskomaan todeksi hahmottomuutta ja tavoittamaan monia. Itse asiassa syntivelkamme edesauttaa jouduttamaan hengellistä kotiamme ja mitä Herra haluaa meille ilmoittaa. Siksikin yhteisvastuullisuus uudistaa rakastamaan lähimmäistämme ja osallistamaan toinen toisiamme. Varmasti katoavaisuus edesauttaa tuomaan sielumme tilaa, vaikkei se aina siltä tuntuisikaan.

Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, että usko, toivo ja rakkaus selventää mittaamaan rikkinäisyyttä. On oikeastaan aika merkillistä, että jumalallinen kaitselmus edesauttaa uskonyhteisöjä virvoittamaan uskonvarmuutta ja tekemään tässä parhaamme. Ja on myös niin, että armoneuvo edesauttaa kuuntelemaan lähimmäisiämme. Uuden testamentin kreikankielinen alkuteksti toteaa, että pyhityksemme kehoittaa kohtaamaan elämässämme lähimmäisiämme, josta Pyhä Henki todistaa. Mitä ajattelisit, jos pelastusvarmuutemme nostaa kaikkia palvelemaan taivaallisia aarteita, mistä olemmehan kaikki samaa mieltä. Aika tavalla on myös niinkin, että lähimmäistemme hätä valistaa hakemaan kultaomenia hopealautasella ja kaikkea muuta sellaista.

Onko sinunkin elämässä käynyt toteen, että pyhyytemme kutsuu brändäämään diakonaattia. Kuitenkin minun täytyy sanoa, että velvollisuutemme kantaa täyteyttämään veljiämme ja tavoittamaan monia. Sentähden syntivelkamme kannustaa ikeeksi ottamaan meidän elämäämme, minkä toivottavasti muistat vielä täältä lähdettyäsikin. Mainittakoon tässä myös sekin, että Jeesuksen julistus käskee meitä kaikkia rakastamaan seurakuntalaisuuttamme. Kristinuskon voima on siinä, että lunastusveri edesauttaa kaikkia tekemään hengellistä pääomaa ja kaikkea muuta sellaista. Vieläpä palveluvirkamme innoittaa uskonyhteisöjä lieventämään isoavaa opetuslapseutta, jos näin voi sanoa.

Viime aikoina minusta on tuntunut siltä, että lapsenusko saattaa anomaan taivasten valtakuntaa. Minunkin elämässäni on käynyt toteen se sana, että uskomme johtaa uskonyhteisöjä tuotteistamaan hengellistä kotia ja näin on myös meidän hengellisessä elämässämme. Mainittakoon tässä myös sekin, että pyhien isien esimerkki valistaa meitä kaikkia virtauttamaan kirkkoa, mihin tämä meitä kutsuukin.. Näinhän se usein on: sanomamme muistuttaa sinua katsomaan hengellistä kasvua ja tavoittamaan monia. Kuitenkin epäilemättä sanomamme edesauttaa jouduttamaan sielumme tilaa ja näin on myös meidän hengellisessä elämässämme. Jokseenkin on näin, että oma ristimme vihannoittaa kaikkia uskomaan seurakuntalaisuuttamme ja kaikkea muuta sellaista.

Vielä jos jaksatte muutaman ajatuksen joka tuli mieleeni, sillä minusta lopultakin on selvää, että inhimillinen järkemme vihannoittaa rohkeuttamaan sielumme tilaa. Varmaankin Herramme Jeesus Kristus kumpuaa mittaamattomia aarteita ja tekemään tässä parhaamme. Sen tähden pyhien isien esimerkki tuo neuvomaan kasvukipuja eilen, tänään ja iankaikkisesti.

Kirjoita teksti uudestaan


Mobiilikirkkoon


Translate: