Mobiilikirkko
Bongaa kirkko
Lännestä itään
Ilmansuunnat antavat peruslinjat
kirkolle. Sisäänkäynti kirkkoon
on länsipäädyssä, jossa myös on
usein kirkon torni. Kellotapuli
on monesti sijoitettu sisäänkäynnin
edustalle, ja käynti kirkkoon
on tapahtunut myös tapulin läpi
kulkien.
Kirkot on rakennettu perinteisesti niin, että alttari on itään ja pääovi länteen. Miksi näin? Itä on Jumalan suunta, johon viittaa Eeden. Itä symboloi Jumalaa, iankaikkisuutta, autuutta ja elämää. Kirkkorakennus on iankaikkisuuden eteishalli. Itäseinä kirkkosalissa on iankaikkisuuden rajan vertauskuva. Kirkossa ollaan kasvot kohti alttaria, siis kohti iankaikkisuutta.
Kirkkosali, sakaristo, krypta ja asehuone
Seurakunta kokoontuu messuun ja muihin toimituksiin kirkkorakennuksen suurimpaan tilaan eli runkohuoneeseen. Keskiajalla kirkon kuori erotettiin kirkkosalista aidalla. Kivikirkon sali voitiin muurata yksi-, kaksi- tai kolmilaivaiseksi. Laivalla tarkoitetaan pitkittäistä, itä-länsisuuntaista tilaa, joka muodostuu seinien tai niiden suuntaisten pilaririvien väliin.
Sakaristo (sacer – pyhitetty, pyhä) rakennettiin runkohuoneen pohjoispuolelle, kuorin kohdalle. Siellä pappi pukeutuu liturgiseen asuunsa ja siellä myös säilytetään alttariastiastoa kuten ehtoollisvälineitä.
Krypta on kirkon kellari eli kirkon lattian alle rakennettu kammion tai holvin tapainen tila. Kryptaa on voitu käyttää arvoesineiden tai pyhäinjäännösten säilytyspaikkana tai hautana. Nykyään krypta voi olla esimerkiksi näyttelyiden ja erilaisten tilaisuuksien järjestämispaikka
Asehuone, vanhojen kirkkojen
eteistila, rakennettiin runkohuoneen
eteläseinässä keskiajalla
olleen pääsisäänkäynnin eteen,
usein lähemmäs länsipäätyä. Asehuone
oli alun perinkin eteis- ja
valmistautumistila siirryttäessä
kirkkopihalta kirkkosaliin. Nimestään
huolimatta se ei ollut
aseiden säilytystila.
Kirkon osia - mitä kirkosta löytyy